Henna-Arskan portfolio

Tämä näyttö on pariessee, joka käsittelee Suomen kotouttamisohjelmaa. Pariessee on yksi Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen perusteet -opintojakson tehtävistä ja tein sen yhdessä luokkalaiseni Anu M.:n kanssa. Pakko hieman leveillä sillä, että olimme Anun kanssa ensimmäiset, jotka palauttivat vaaditut esseet opintojakson foorumille. Bu. Ha. Haa. Ja sitten itse perusteluihin...

Maahanmuutto, turvapaikanhaku ja pakolaisuus tuntuvat nykyisin olevan tunteita nostattavia termejä Suomessa ja yhteisöpedagogeina saatamme joutua kohtaamaan sekä selvittelemään vihantunteita, väärinymmärryksiä ja vaikeita tilanteita liittyen maahanmuuttajiin, turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin. Mielestäni jokaisen asiasta keskustelevan ja mielipiteitään ilmaisevan olisi hyvä perehtyä maahanmuuttajien kotouttamista ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa käsittelevään lakiin (493/1999). Etenkin sosiaalisessa mediassa tunteet ovat käyneet kuumina turvapaikanhakijoista tänä vuonna. Aiheet ovat koskettaneet kansaa niin yksilöllisesti, yhteisöllisesti, yhteiskunnallisesti ja globaalisti. Yhteisöpedagogina.

Puhuisin maahanmuutosta, turvapaikanhausta ja pakolaisuudesta tämän hetken mediailmiöinä, mutta ennakkoluuloista pysyvänä piirteenä. Uudet ja tuntemattomat asiat aiheuttavat monissa negatiivisia tunteita ja ennakkoluuloja, joten miksi emme yhteisöpedagogeina panostaisi taitoihimme tiedonhankinnassa sekä mediakriittisyydessä ja opettaisi eteenpäin näitä taitoja tarvitseville (ennakkoluuloisille) ihmisille.

Suomen kotouttamisohjelma

Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen perusteet

Anu M., Henna A.

27.10.2013

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, Joensuun kampus

Sisällys

1 Kotouttamislaki

2 Kärsämäen kunnan kotouttamisohjelma

3 Yksilöllinen kotoutumissuunnitelma

4 Yhteisöpedagogi maahanmuuttajan kotoutumisen tukijana

Lähteet

1 Kotouttamislaki

Maahanmuuttajien kotouttamista ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa käsittelevän lain (493/1999) tavoitteita ovat muun muassa maahanmuuttajien kotoutumisen, tasa-arvon ja valinnan vapauden edistäminen erinäisillä toimenpiteillä. Lain tavoitteena on myös mahdollistaa välttämätön toimeentulo ja huolenpito turvapaikanhakijoille. (9.4.1999/493.)

Kotouttamislaki jakaantuu kahdeksaan lukuun. Ensimmäisessä luvussa käsitellään lain tavoitteita, määritelmiä, lain soveltamista ja suhdetta muuhun lainsäädäntöön. Toisesta luvusta, eli Toimeenpanosta, näkee kuinka lakia tulee soveltaa käytännössä. Kolmas luku käsittelee kotoutumista niin toimenpiteiden kuin tukien järjestämisen osalta. Neljäs luku keskittyy turvapaikanhakijoiden vastaanottoon, kuten esimerkiksi majoituksen järjestämiseen ja toimeentulotuen hakemiseen. Viidennen luvun aiheena on ilman huoltajaa olevan maahanmuuttajalapsen edustaminen. Kyseisessä luvussa käydään läpi edustajan ja lapsen oikeuksia ja velvollisuuksia, edustajan valitsemista ja edustajan tehtävän loppumista. Kotouttamislain kuudennessa luvussa käsitellään pakolaisten henkilörekistereihin liittyviä aiheita. Seitsemänteen ja kahdeksanteen lukuun on koottu erilaiset kotouttamiseen liittyvät säännökset. Näitä ovat muun muassa salassapitovelvollisuudet, hallintomenettelyt ja voimaantulosäännökset. (9.4.1999/493.)

Vastuu kotouttamisesta ja kotoutumisen toteutumisesta kuuluu asianomaiselle ministeriölle. Tämän vastuun alla olevia toimijoita ovat Työvoima- ja elinkeinokeskus, kunta ja Työvoimatoimisto. Ministeriön tehtäviin kuuluu kehittää kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa yleisesti. Tämä tarkoittaa suunnittelua, ohjausta, seurantaa sekä näiden yhteensovittamista. Nämä tehtävät on jaettu toimijoiden kesken: Työvoima- ja elinkeinokeskus suunnittelee, ohjaa ja seuraa maahanmuuttajien yhteiskuntaan ja työelämään kotouttamista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanottamista. Työvoima- ja elinkeinokeskus toimii yhteistyössä Työvoimatoimiston kanssa. Ne huolehtivat työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä. Kunnalla on yleisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta. (9.4.1999/493.)

Tässä laissa kotouttamisohjelma on määritelty kunnan laadittavaksi. Ohjelman tulee sisältää suunnitelma tavoitteista, toimenpiteistä, käytettävistä voimavaroista sekä tehtävästä yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kotouttamisohjelmaa tehdessä täytyy kuulla sitä koskevia tahoja, eli maahanmuuttajia, kansalaisjärjestöjä, työntekijä- ja työnantajajärjestöjä sekä muita mahdollisia tahoja. (9.4.1999/493.)

2 Kärsämäen kunnan kotouttamisohjelma

Valitsimme tarkasteltavaksemme Kärsämäen kunnan kotouttamisohjelman, jonka on laatinut Kärsämäen kunta. Kyseisen ohjelman on hyväksynyt valtuusto 19.6.2012. Kunta päivittää lakia tarvittaessa ja virallinen päivitys tapahtuu neljän vuoden välein. Kotouttamisohjelman on laatinut peruspalvelukuntayhtymä Selänteen moniammatillinen työryhmä, johon on kuulunut toimijoita Kansaneläkelaitoksesta, Työvoima- ja elinkeinotoimistosta, Haapajärven kaupungista, Peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä ja Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishankkeesta. Toimijoiden nimikkeitä ovat muun muassa toimistonjohtaja, kulttuuriohjaaja, sosiaalityöntekijä, palvelujohtaja, projektipäällikkö ja monikulttuurisuuskoordinaattori. (Kärsämäen kunta 2012, 2.)

Kärsämäen kunnan kotouttamisohjelma määrittelee kotoutumisen prosessiksi, jossa ”maahanmuuttaja hankkii tarvittavat tiedot ja taidot osallistuakseen yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään itsenäisesti ja yhdenvertaisina kantaväestön kanssa. Samanaikaisesti maahanmuuttaja ylläpitää ja kehittää oman kulttuuriinsa ja etnisyyteen liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Kotoutuminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä.” (Kärsämäen kunta 2012, 4.)

Kyseisen kotouttamisohjelman tavoitteet ovat kotouttamislain mukaiset ja näitä tavoitteita ovat: tukea ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja mahdollistaa heidän aktiivinen osallistumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan sekä edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tapahtumista eri väestöryhmien välillä. (Kärsämäen kunta 2012, 2.)

Kunta ja sen eri toimijat ovat vastuussa kotouttamisohjelman toteutumisesta ja kunta myös seuraa kotouttamislain toimivuutta, tuloksellisuutta ja maahanmuuttajien asemaa sekä kotoutumistuen maksamista. Kotouttamisohjelman toteuttajia ovat erilaiset kunnan palvelut, kuten sivistys-, sosiaali-, terveyspalvelut sekä Kansaneläkelaitos, Työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi. Myös paikalliset järjestöt sekä seurakunnat toteuttavat kotouttamisohjelmaa. (Kärsämäen kunta 2012, Sisällys.)

Sivistyspalvelut vastaavat opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä myös maahanmuuttajille – etenkin suomenkielen koulutukset ovat tärkeä osa kotouttamisohjelmaa. Kärsämäellä on erilaisia opistoja, jotka järjestävä vapaa-ajan koulutusta muun muassa taideaineiden parissa. Kunta järjestää myös kulttuuri-, vapaa-aika-, liikunta- ja nuorisotoimintaa alueellaan huomioiden myös maahanmuuttajat. Kärsämäen kunnassa toimii Moni Koti- Kansainvälinen Oulun Eteläinen ry, joka järjestää vapaa-ajantoimintaa maahanmuuttajille. Järjestö keskittyy erityisesti ulkomaalaisten ja suomalaisten väliseen kanssakäymiseen erilaisten kurssien ja juhlien kautta. (Kärsämäen kunta 2012, 13-14.) Järjestön toiminta muistuttaa Joensuun kaupungissa toimivaa Monikulttuurisuuskeskus Vatakan toimintaa. Tällaiset toiminnat ovat erittäin tärkeitä henkisen hyvinvoinnin kannalta.

Kärsämäen kunnan sosiaalipalveluista vastaa peruspalvelukuntayhtymä Selänne. Näiden sosiaalipalveluiden alle kuuluvat muun muassa aikuissosiaalityö, vanhus- ja vammaispalvelut, lastenhoito ja lastensuojelu, toimeentuloturva sekä, terapia- ja päihdepalvelut. Maahanmuuttajat ovat oikeutettuja saamaan samanlaisia palveluita kuin suomalaiset niin sosiaali- kuin terveyspalveluiden osalta. (Kärsämäen kunta 2012, 14-19.) Nämä osoittavat vääräksi viime aikoina käydyt keskustelut maahanmuuttajien paremmista eduista. Ainakin tästä kotouttamisohjelmasta huomaa, että maahanmuuttajat huomioidaan samalla tavalla kuin suomalaiset ja he ovat oikeutettuja samoihin etuuksiin ja palveluihin valtaväestön kanssa. Eli he eivät saa suomalaisia enempää toimeentulotukea tai muuta rahallista tukea toisin kuin yleisestä keskustelusta voisi päätellä.

Työ- ja elinkeinotoimisto huomioi maahanmuuttajan henkilökohtaisen kotouttamisohjelman tarjotessaan hänelle palveluita. Työ- ja elinkeinotoimisto tekee maahanmuuttajalle alkukartoituksen maahanmuuttajan ollessa työttömänä. Maahanmuuttajan kanssaan sovitaan koulutuksesta, työnhausta ja sitä tukevista toimenpiteistä. (Kärsämäen kunta 2012, 19.)

Poliisi näkyy maahanmuuttajan kotoutumisessa erityisesti oleskeluluvan myöntäjänä. Muuten poliisi toimii asiallisesti ja puolueettomasti roolinsa mukaisella tavalla. Kärsämäen kunnan paikalliset järjestöt, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punaisen Ristin paikallisjärjestöt, tarjoavat erilaisia tukipalveluita maahanmuuttajille. Seurakuntien rooli voi olla vahva riippuen maahanmuuttajan uskonnollisuudesta. Kotouttamisohjelma määrää maahanmuuttajien uskonnollisen taustan huomioimisen. Maahanmuuttajalle tulee esimerkiksi tarjota tietoa hänen omasta uskonnostaan ja sen toiminnasta Suomessa. (Kärsämäki 2012, 20.)

3 Yksilöllinen kotoutumissuunnitelma

Maahanmuuttajan yksilöllisessä kotoutumissuunnitelmassa on huomioitu maahanmuuttajan mahdollisuus hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Kotoutumissuunnitelmaan kuuluu myös tarvittavien tietojen ja taitojen tarjoaminen, jotta maahanmuuttaja voi osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Konkreettisesti tämä näyttäytyy Työ- ja elinkeinotoimistossa. Siellä maahanmuuttajan kanssa sovitaan hänen koulutuksestaan, työnhaustaan ja niitä tukevista toimenpiteistä. Hänet ohjataan kuukauden kuluessa kotoutumissuunnitelman laatimisesta tarvettaan vastaavaan koulutukseen. (Kärsämäen kunta 2012, 7-8.)

Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on laadittava enintään yhdeksi vuodeksi. Se täytyy tehdä viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai muun sellaisen myöntämisestä. Kotoutumissuunnitelman kestossa huomioidaan maahanmuuttajan yksilöllinen tausta ja hänen tavoitteensa. Kotouttamissuunnitelman aikaa voidaan pidentää, jos sitä ei voi tilapäisesti toteuttaa esimerkiksi sairaudesta tai äitiysvapaasta johtuen. Perheelle voidaan laatia yhteinen kotoutumissuunnitelma tilanteen sitä vaatiessa. Suunnitelma suhteutetaan perheenjäsenten omiin suunnitelmiin. Tarvittaessa alaikäiselle voidaan tehdä oma kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelma tehdään aina alaikäisen tullessa maahan yksin. (Kärsämäen kunta 2012, 7-8.)

Kärsämäen kunnan yksilöllinen kotoutumissuunnitelma huomioi hyvin yksilöt ja heidän taustansa sekä osaamisensa. Jos kotoutumissuunnitelma olisi vain valmis kaava, joka jokaisen täytyisi suorittaa, se ei antaisi kaikille yhdenvertaisia hyötyjä eikä toteuttaisi kotoutumissuunnitelman ideaa. Esimerkiksi maahanmuuttajien kielitaito voi olla hyvin vaihtelevaa ja näin ollen on hyvä tarjota eritasoisia kielikursseja. Myös ihmisten toiveet huomioitaessa heidän motivaationsa sitoutua ohjelmaan on varmasti suurempi. On hyvä, että kotoutumissuunnitelmassa on huomioitu Työ- ja elinkeinotoimiston rooli ja maahanmuuttajat ohjataan sinne, jolloin heidän kynnyksensä ottaa osaa Työ- ja elinkeinotoimiston palveluihin on pienempi. Keskustelut Työ- ja elinkeinotoimistossa voivat selkeyttää maahanmuuttajan omaa rooliaan Suomessa ja näin auttaa häntä sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

4 Yhteisöpedagogi maahanmuuttajan kotoutumisen tukijana

Yhteisöpedagogi voi toimia maahanmuuttajien kotouttamisessa ohjaavana henkilönä eri elämäntilanteissa. Yhteisöpedagogi osaa huomioida maahanmuuttajan taustan sekä kulttuurierot ja kohdata hänet yksilönä. Esimerkiksi vapaa-ajan toimintaa järjestettäessä yhteisöpedagogi voi hyvin toimia toiminnan suunnittelijana ja ohjaajana. Yhteisöpedagogilla on hyvät valmiudet kohdata erilaisia ryhmiä ja ihmisiä ja ottaa heidän erityistarpeensa huomioon.

Kärsämäen kotouttamisohjelmassa nuorisopalvelut on huomioitu erikseen. Nämä palvelut käsittävät sisälleen elämänhallintataitoja, kasvun ja itsenäistymisen tukemista ja osallistumiskanavien tarjoamista nuorille (Kärsämäen kunta 2012, 14). Nämä ovat yhteisöpedagogille tuttuja teemoja ja kuuluvat yhteisöpedagogin osaamisalueeseen. Näin ollen yhteisöpedagogi voisi toimi Kärsämäen kunnassa nuorisopalveluiden piirissä etenkin maahanmuuttajanuorten parissa. Yhteisöpedagogi voisi käyttää kulttuurikasvatusta välineenään suvaitsevaisuuden edistämisessä.

Yhteisöpedagogi voi toimia sosiaalipalveluiden alla lähes minkä työtehtävän parissa tahansa. Esimerkiksi yhteisöpedagogi voi toimia erikoistumisestaan riippuen vaikka vammaispalveluiden parissa tai lastensuojelussa. Yhteisöpedagogi voi toimia niin toimistossa kuin kentälläkin. Koulutus antaa valmiudet antaa valmiuksia ihmisten kohtaamiseen sekä erilaisten kirjallisten tekstien tuottamiseen. Yhteisöpedagogi tuntee myös lainsäädäntöä, erilaisia julkisia ja yksityisiä toimijoita ja osaa täten ohjata asiakkaan eteenpäin tarvittaessa.

Lähteet

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 9.4.1999/493. Finlex. Viitattu 27.10.2013.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990493#Pid1925802

Kärsämäen kunta 2012. Kärsämäen kunnan kotouttamisohjelma. Viitattu 27.10.2013.

http://www.karsamaki.fi/sites/default/files/kuvat/tiedostot/etusivu/paatoksenteko_ja_asiakirjat/Kotouttamissuunnitelma.pdf