Henna-Arskan portfolio

Hetken jo ehdin pohtia, että mitä toimintaympäristöjä tähän osioon liittäisin niin, että ne kertoisivat jotain minusta itsestänikin. Selatessani läpi kirjoittamiani esseitä osui silmiini Järjestö- ja nuorisotyön toimijat ja talous -opintojakson tehtävä, jossa täytyi piti sai esitellä valitsemansa yhdistyksen toimintaa ja taloutta essee-muodossa. Päätin valita tämän kyseisen tehtävän ensimmäiseksi näytökseni tähän osioon.

Elikkäs jo huimassa nuoruudessani innostuin työskentelemään eri tapahtumissa vapaaehtoisena. Pitkäkestoisin vapaaehtoistyösuhteeni on Kawacon-tapahtumaan, jossa olen työskennellyt vuosittain jo kolmena vuotena peräkkäin, ensin rivityöläisenä ja myöhemmin eri alueiden vastaavan töissä. Kawacon on kolmannen sektorin toimija, mutta tarjoaa julkisen sektorin nuorisopuolelle mahdollisuuden harrastukseen, joka ei ole ainakaan vielä yleinen näky Pohjois-Karjalan alueella.

Muistan, kun aloitin kirjoittamaan tätä kyseistä esseetä, ettei minulla ollut vielä tarkkaa hajuakaan Kawaconin - kuin paljon muidenkaan yhdistysten - taloudesta ja rahan liikkeistä. Voin onneksi sanoa tämän asian muuttuneen, sillä tämä kyseinen essee antoi minulle hyvän alkusysäyksen siihen, kuinka erilaisia voivat rahoitussuunnitelmat niin yhdistysten kuin muidenkin toimijoiden sisällä olla.

Kawacon

Yhdistyksen toiminta ja talous

Sisältö

Johdanto

1 Kawacon ry

1.1 Kawacon ry yhteiskunnallisena toimijana

2 Kawacon-tapahtuma

3 Toiminta ja talous

3.1 Tulot ja menot

Lähteet

Johdanto

Tämän esseen on tarkoitus perehtyä Kawacon ry:n toimintaan, sen toimintaan ja budjetin rakentumiseen. Saadut tiedot olen kerännyt Laura Räsäsen opinnäytteestä “Työvoima tapahtumassa - Kawacon”, Kawaconin nettisivuilta, Kawacon ry:n rahastovastaava Antti Myllerin tekemästä budjettilaskelmasta, Mitro Makkosen Kawacon-toimintasuunnitelmasta sekä erilaisilta Internet-sivuilta. Itse olen toiminut vapaaehtoistyöntekijänä Kawacon-tapahtumassa jo kolmena vuotena peräkkäin, joten ilmaisen esseessä myös omaa tietämystäni Kawacon ry:stä. Toimin myös Kawaconin hallituksen eli conitean aktiivisena jäsenenä, mutta vasta tämän esseen myötä pääsen pohtimaan Kawacon ry:n ja Kawaconin rakentumista tarkemmin kuin ennen.

Ensiksi käsittelen Kawacon ry:tä yleisesti, jonka jälkeen käsittelen Kawacon ry:n Joensuussa järjestämää vuosittaista Kawacon-tapahtumaa. Aion pohtia budjetin käytön kehittämiskohteita Kawacon ry:n toiminnassa sekä tapahtuman kohderyhmän saavuttamista.

1 Kawacon ry

Kawacon ry on on Joensuussa toimiva aatteellinen yhdistys ja se on ollut rekisteröitynyt yhdistys vuodesta 2012 asti. Aatteellinen yhdistys tarkoittaa rekisteröityä tai rekisteröimätöntä yhteenliittymää, joka ei tavoittele voittoa ja haluaa edistää jotain aatteellista päämäärää, kuten hyväntekeväisyyttä, taidetta, tiedettä tai politiikkaa. Kawacon ry:llä tämä näkyy siinä, että se pyrkii edistämään japanilaista nuoriso- ja populaarikulttuurin kasvamista Joensuussa ja tarjoaa nuorille päihteettömän vaihtoehdon viikonloppuun tapahtuman muodossa. (Kauppalehti 2013, Räsänen 2012, 9, Wikisanakirja 2013.)

Kawacon ry on perustettu vuonna 2012 ja sen toiminta-alueena toimii Joensuu (Kauppalehti 2013.). Kawacon ry:n päätoimena on järjestää vuosittain Kawacon-niminen tapahtuma Joensuuhun. Kaikki toimijat yhdistyksessä ovat palkattomia ja näin ollen vapaaehtoisia työntekijöitä. Olen havainnoinut niin kokousten kuin itse toiminnan perusteella, että henkilöstö ja toimenkuvat voivat vaihdella vuosittain, mutta pääjärjestäjän ja talousvastaavan virassa ovat toimineet samat henkilöt jo kahden vuoden ajan. Pääjärjestäjän kohdalla voi olla mahdollista, että kyseisessä virassa oleva henkilö tullaan vaihtamaan kolmen vuoden välein. Yhdistyksen hallitusta kutsutaan nimityksellä “conitea” ja se kokoontuu noin kerran kuukaudessa Karsikon nuorisotalolle suunnittelemaan sekä kehittämään seuraavaa Kawacon-tapahtumaa.

Kawacon ry:n asiakaskuntana voi pitää yleisesti kaikkia, joita kiinnostaa tapahtuman järjestäminen, nuorisokulttuuri ja Kawacon sekä Kawaconin kehittäminen. Periaatteessa kohderyhmän voisi tiivistää joensuulaisiin ja pohjoiskarjalaisiin yleensä, sillä kokoukset ja tapahtuma järjestetään Joensuun alueella. Kawacon ry:llä ei ole ikärajaa, jäsenmaksua eikä jäsenilmoittautumisia. Conitean jäseneksi pääsee olemalla aktiivinen ja halukas ottamaan vastuutehtäviä itselleen. Vuosina 2012-2013 vastuutehtäviä olivat muun muassa majoitusvastaava, vänkäri- eli työvoimavastaava, henkilöstövastaava, tekniikkavastaava, turvallisuusvastaava ja grafiikkavastaava. Kaikki ovat tasa-arvoisesti conitean jäseniä ja jokaisella on omat vastuualueensa, joiden hoitaminen aloitetaan jo noin vuotta ennen tapahtumaa. Makkonen (2013, 1) myös toteaa, ettei Kawacon ry:seen liittyminen edellytä jäseneksi liittymistä erikseen, vaan Kawacon-tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen otetaan mielellään vastaan asiasta kiinnostuneita ja motivoituneita toimijoita.

1.1 Kawacon ry yhteiskunnallisena toimijana

Kawacon ry toimii yhteistyössä Säätöyhteisö B2 ry:n, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Peltolan ja Joensuun Otakujen kanssa (Kawacon 2013.). Säätöyhteisö B2 ry myöntää teknisiä resursseja sitä tarvitseville tahoille ja sen tarkoituksena on edistää sananvapautta, yksilön oikeuksia ja kulttuurista moninaisuutta (Säätöyhteisö B2 ry 2013.). Kawacon ry:lle Säätöyhteisö B2 ry on myöntänyt kotisivutilaa. Pohjois-Karjalan ammattiopiston Peltolan yhteistyö Kawacon ry:n kanssa näkyy siinä, että Kawacon-tapahtuma järjestetään kyseisen ammattiopiston tiloissa. Kawacon ry voi hyödyntää koko Peltolan ammattiopiston tilatarjontaa, kuten koulurakennuksia ja asuntolatiloja, tapahtumassaan. Joensuun Otakut puolestaan tarjoavat tiedottamisapua alan harrastajapiireihin tapahtuman asiakasmäärän kartuttamiseksi. Joensuun Otakut ovat yhdistys, joka toimii Pohjois-Karjalassa japanilaisen kulttuurin, kuten animaation, sarjakuvien ja populaarikulttuurin harrastajien yhdistyksenä (Joensuun Otakut 2013.). Joensuun Otakut ovat myös vahva toimija siinä, että kyseisen yhdistyksen kautta Kawacon ry:n coniteaan on löytynyt monia aktiivijäseniä. Kawacon ry toimii yhteistyössä myös Karsikon nuorisotalon kanssa ja käyttää kyseisen nuorisotalon tiloja noin kuukausittain kehittämispäivien ja conitean kokouksissa.

Kawacon ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joten se kolmannen sektorin toimija. Kolmas sektori eroaa yksityisestä ja julkisesta sektorista siinä, että sen toiminta ei ole muodollista ja painopiste on itse toiminnassa eikä esimerkiksi hallinnassa tai hallinnoinnissa. (Heikkala 2001.) Kolmannen sektorin toimijana Kawacon ry:seen voi liittyä ja sen toimintaa voi osallistua vapaaehtoisesti. Kawacon ry:n toiminnassa on huomioitu yksilöllisyys ja alan harrastajien yhdessäolon mahdollisuus. Etenkin Kawacon-tapahtumassa on joka vuosi pyritty tarjoamaan mahdollisimman erilaista ohjelmaa jokaisen harrastajan makuun. Kävijöillä on mahdollisuus nähdä erilaisia paneelikeskusteluja, näytöksiä, luentoja ja pelitoimintaa. Kawacon ry tarjoaa yrityksille eli yksityisen sektorin toimijoille mahdollisuuden osallistua tapahtuman rakentamiseen myyjän osassa. Yrityksillä on siis mahdollisuus ostaa mainostilaa ja myyntipöytäpaikkoja itselleen tapahtumaan (Kawacon 2013). Julkisen sektorin toimijoista etenkin nuorisopuolelle Kawacon ry tarjoaa nuorille mahdollisuuden harrastukseen, joka on vielä näkyvyydeltään harvinainen Pohjois-Karjalan alueella.

Kawacon ry otti vuonna 2012 vastuulleen järjestää con-tapahtuman Joensuussa. Kyseinen tapahtuma on lähtöisin vuodelta 2011 kolmen silloisen nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon opiskelijan tapahtuma-muotoisesta opinnäytteestä. Näiden opiskelijoiden luoma Kawacon-tapahtuma koettiin onnistuneeksi ja huomattiin, että kyseiselle tapahtumalle olisi yhä kysyntää. Mitro Makkonen perusti Kawacon ry:n silloisen conitean kanssa ja nyt yhdistys on pitänyt jo kaksi Kawacon-nimistä tapahtumaa Peltolan ammattiopiston alueella. Kawacon ry tarjoaa harrastajille mahdollisuuden osallistua japanilaisen kulttuurin tapahtuman tekemiseen ja näin tarjoaa ihmisille mahdollisuuden saada kokemusta vapaaehtoistyöläisenä, tapahtuman tekijänä ja niin sanotusti kulttuurin välittäjänä. Kawacon ry:n ansiosta on mahdollista luoda vuosittain Kawacon-niminen tapahtuma, joka on todettu tarpeelliseksi palveluksi Joensuuhun. (Räsänen 2012, Kawacon.info 2013.)

2 Kawacon-tapahtuma

Kawacon on Kawacon ry:n alainen tapahtuma, jonka yhdistys pyrkii toteuttamaan vuosittain Joensuun alueella. Laura Räsänen (2012, 10) kertoo con-sanan olevan lyhenne conventionista eli konferenssista tai tapahtumasta ja Suomessa con-sana on usein käytössä erilaisten harrastuspiirien tapahtumissa, kuten esimerkiksi Animecon ja Ropecon. Con-päätteiset tapahtumat yhdistetäänkin usein japanilaiseen kulttuuriin. Näin ollen Kawacon-tapahtuman nimestäkin on helppo päätellä, että kyseessä on japanilaista kulttuuria sisältävä yleisötapahtuma.

Kawaconin tavoitteena on tarjota japanilaisesta nuorisokulttuurista kiinnostuneille henkilöille mahdollisuus kokoontua yhteen. Tapahtuma tarjoaa nuorille myös mahdollisuuden viettää viikonloppu päihteettömässä ympäristössä ja jakaa erilaista kulttuuria tapahtumassa vierailevien nuorten tietoisuuteen. Kawaconissa pystyy tutustumaan erilaisiin japanilaisen nuorisokulttuurin muotoihin kuten animeen, mangaan, cosplayhin, peligenreen ja con-kulttuuriin. Kawacon on ainoa anime- ja mangaharrastajille vuosittainen tapahtuma Pohjois-Karjalassa. Tapahtumassa on esimerkiksi mahdollista nähdä erilaisia näytöksiä aina Taekwondo-seuran esittelystä cosplay- eli niin sanottuun pukunäytökseen, osallistua paneelikeskusteluihin, laulaa karaokea, pelata lautapelejä, seurata luentoja tai ostaa erilaisia Japaniin liittyviä tuotteita yrityksiltä (Fantasiapelit, Urumi). (Kawacon.info 2013.)

Kawaconin kohderyhmä on japanilaisen animen, mangan ja populaarikulttuurin enemmän ja vähemmän aktiiviset harrastajanuoret. Tapahtuman ollessa ensimmäistä kertaa Joensuussa kohderyhmä oli automaattisesti nuoret, sillä tapahtuman järjestäjät itse opiskelivat nuoriso- ja vapaa-aika-alaa ja halusivat nimenomaan toteuttaa tapahtumassa japanilaista nuorisokulttuuria. Tämä ajatus on jalkautunut myöhemmin järjestettäviin Kawacon-tapahtumiin, vaikkakin itse tapahtuman sisältö on vuosien myötä laajentunut useampaa kohderyhmää huomioiden. Esimerkiksi luennot ja paneelikeskustelut Kawacon ry on pyrkinyt jakamaan useaan erilaiseen aiheeseen, jotta jokaiselle asiakkaalle olisi jotain tarjottavaa. (Räsänen 2012, 4, Kawacon.info 2013.)

Joka vuosi Kawacon ry on pyrkinyt monipuolistamaan Kawacon-tapahtuman sisältöä sekä kasvattamaan tapahtuman kävijämäärää. Tavoitteena on myös tuottaa taloudellisesti pientä kasvua budjetissa tapahtuman myötä, jotta seuraavana vuonna on mahdollista käynnistää uusi Kawacon-tapahtuma. (Makkonen 2013, 2.) Tavoitteena on myös tehdä tapahtumasta asiakasryhmää huomioiva, jolloin asiakkaille tulee halu tulla tapahtumaan ensi vuonnakin joko asiakkaana tai jopa vapaaehtoistyöntekijänä. Tavoitteet talouden kasvamisesta ja asiakasmäärän kasvamisesta ovat toteutuneet vuosittain ja ensi vuoden Kawacon-tapahtuman suunnittelu on jo käynnistetty. (Kawacon.info 2013.) Palautetta asiakkailta ja työntekijöiltä on kerätty Kawacon.info:sta löytyvällä palautelomakkeella sekä Animeunioni-nettifoorumin keskusteluketjulla. Työntekijöillä on näiden lisäksi ollut mahdollista antaa palautetta ja kehitysideoita tapahtumasta myös kokousten lomassa. Animeunioni-nettifoorumin Kawacon 2013 -palauteketjun keskustelun perusteella Kawacon-tapahtuman ohjelmatarjonta on miellyttänyt asiakaskuntaa, kun taas tilatarjonta on herättänyt kehittämismietteitä. (Animeunioni 2013.).

3 Toiminta ja talous

Sain Kawacon ry:n talousvastaava Antti Mylleriltä Kawaconin vuoden 2012 tilikirjan. Siinä on kirjattu Kawacon ry:n menot ja tulot. Kawaconilla ei ole rahoittajia, sillä se on itsenäinen yhdistys. Kawacon kuitenkin hyväksyy lahjoituksia ja muun muassa vuonna 2012 Joensuun Otakut on lahjoittanut Kawaconille 500 euroa. (Myller 2012.) Kawacon ry ei myöskään tavoittele toiminnallaan voittoa, vaan budjettiin jäänyt ylijäämä käytetään aina seuraavan vuoden tapahtuman käynnistämiseen (Makkonen 2013, 1.).

Kawacon ry voisi kuitenkin anoa rahoitusta esimerkiksi Raha-automaattiyhdistykseltä ja Suomen kulttuurirahastolta. Raha-automaattiyhdistykseltä Kawacon ry voisi hakea kehittämis- eli Ci-avustusta, sillä Kawacon-tapahtuma on suhteellisen uusi toimintamuoto Pohjois-Karjalan alueella ja kovin moni pohjoiskarjalainen ei tiedä Kawacon ry:stä. Ci-avustuksen kriteerejä ovat projektin tarpeellisuus, tavoite, tulokset, yhteistyö, arviointi, talous ja seuranta/toimintaprosessit. Kawacon ry pystyisi vastaamaan näihin kaikkiin, sillä yhdistys muun muassa tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua yhdistyksen toimintaan. (Raha-automaattiyhdistys 2013.) Kawacon ry on Myllerin (2012) tilikirjan mukaan anonut Suomen kulttuurirahastolta rahoitusta vuoden 2012 Kawaconiin, mutta tiettävästi rahoitusanomus sai kielteisen päätöksen. Tähän on voinut vaikuttaa se, että Kawwacon ry on pärjännyt taloudellisesti sitoutumattomana yhtiönä ja yhdistyksen toiminta on yhä pienimuotoista. Jos yhdistyksellä olisi jonkinlainen suoranainen kehittämiskohde, johon se voisi toiminnallaan pyrkiä, voisi rahoituskanavatkin aueta paremmin. Nyt Kawacon ry tuntuu hakevan rahoituksia vain kokonaisuudellaan, mutta kehittäminen voi ulkopuolisen silmin tuntua vain Kawacon ry:n sisäiseltä toiminnalta, jota ei ehkä osata ulkoistaa asiakasryhmä pääpainona. Tällä tarkoitan sitä, että Kawacon-tapahtumassa pyritään tarjoamaan asiakkaille uusia ohjelmanumeroita (kuten 2013 vuoden Kawaconissa oli uusi toiminta Kawaplay, jossa kävijät saivat käydä pelaamassa mm. lautapelejä ) ja markkinointi itse japanilaisen kulttuuritietämyksen kasvattisesta sekä nuorten osallistamisesta on vähäistä.

Kawacon ry on pärjännyt tähän asti hyvin ilman ulkopuolisia rahoituskanavia ja saanut niin asiakkailtaan kuin tekijöiltäänkin positiivista palautetta toiminnastaan. Kawacon ry ei siis ainakaan vielä ole riippuvainen ulkopuolisista rahoittajista, vaikkakin rahoittajat voisivat mahdollistaa esimerkiksi markkinoinnin kasvattamisen, palkkiota vaativien ohjelmanpitäjien lisäämisen ohjelmaan ja parempien tilojen käyttämisen. Tähän asti Kawacon-tapahtuma on joka vuosi toteutettu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Peltolan alueella, mutta mahdollinen rahoitus voisi mahdollistaa tapahtuman siirtämisen esimerkiksi Lyseon lukion tiloihin Joensuun keskustaan. Kawacon ry on saanut usein kehittämisehdotuksia siitä, että tapahtuma voitaisiin sijoittaa yhteen rakennukseen kolmen-neljän rakennuksen sijaan.

3.1 Tulot ja menot

Makkosen (2013, 2) mukaan Kawacon ry:n suurin menoerä tulee Kawacon-tapahtuman menoista. Hänen mukaansa tärkeimpiä menoeriä ovat ohjelmapuoli, tilavuokrat, markkinointikustannukset ja työvoiman huolto. Nämä näkyvät myös Myllerin (2012) laatimasta Kawaconin tilikirjasta Kawacon 2012 -tapahtuman ajalta, mutta selkeämmän yhteneväisyyden tilikirjan ja toimintasuunnitelman välillä huomaa tulojen kohdalla: Makkosen mainitsema suurten tulojen hakeminen pääsylipuista, myyntipöytäpaikoista ja mainoksista kertoo siitä, että nämä ovat olleet suurimpia tulonlähteitä vuonna 2012.

Kawacon ry:n toiminta keskittyy pääpainoisesti Kawacon-tapahtuman ympärille, sillä toimintasuunnitelman mukaan Kawacon ry:n toiminta on Kawacon-tapahtuma ja sen suunnittelu. Kawacon ry kokoontuu sääntömääräisesti ja kokouksia pyritään järjestämään aina tarpeen mukaan. Yhdistyksen hallitus eli conitea käsittelee päätöksiä vaativia asioita aina tarpeen vaatiessa ja viimeiset päätökset tekee Kawacon ry:n pääjärjestäjä. Vähiten tapahtumaan liittyvä toiminta on conitealle järjestetyt vapaat ajanviettoillat, joita yhdistys järjestää kokiessaan kyseisen toiminnan tarpeelliseksi. (Makkonen 2013, 2.)

Kawacon ry:n talousvastaava vastaa yhdistyksen laskujen hoitamisesta. Laskutus koskee pääosin Kawacon-tapahtuman toimijoita, jotka maksavat Kawacon ry:ltä saamansa laskun tilisiirrolla Kawacon ry:n pankkitilille. Nämä laskut koskevat enimmäkseen myyntipöytävuokria. Kawacon ry:tä taas laskutetaan muun muassa bensakorvauksista, Kawacon-paitojen teettämisestä, Kawacon.info-nettisivuista ja liikuntasaliin sijoitettavien mattojen vuokrista. (Myller 2012.) Kawacon ry:n tilikirjassa olevia ostolaskutuksia ovat muun muassa Kawacon-nettisivumaksu, kuittikirja, pankin palvelumaksut, Kawacon-tapahtuman ruoat ja kaikki muut asiat, jotka yhdistys on maksanut yhdistyksen toimintaa varten. Mannisen (2013) mukaan ostolaskutukset on tallennettava yrityksen kirjanpitoon. Kawacon ry:n myyntilaskutukset koskevat pääosin myyntipöytävuokria, sillä niillä Kawacon ry on veloittanut myyntipöytäpaikkojen ostajia. Manninen (2013) toteaa myyntilaskutuksen olevan lasku, jolla myyjä veloittaa ostajaa.

Lähteet

Animeunioni 2013. Kawacon 2013 -palauteketju. 6.9.2013.

Heikkala 2001. Järjestön strategia. Tampere: Cityoffset oy.

Joensuun Otakut 2013. 6.9.2013.

http://jotkut.animeunioni.org/

Kauppalehti 2013. Kawacon ry. 5.9.2013

http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/kawacon+ry/24811772

Kawacon 2013. 5.9.2013.

http://www.kawacon.info/

Makkonen, Mitro 2013. Toimintasuunnitelma 1.1.2013-31.12.2013.

Manninen, Mira 2013. Järjestelmällisyyttä osto- ja myyntilaskutukseen. Tilitoimiston blogi: Auria Yrityslaskenta. 10.9.2013.

http://blogi.auriayrityslaskenta.fi/bid/172590/Jarjestelmallisyytta-osto-ja-myyntilaskutukseen

Myller, Antti 2012. Kawacon - tilikirja 2012.

Raha-automaattiyhdistys 2013. Kehittämisavustus (Ci). 10.9.2013.

https://www.ray.fi/fi/jarjestot/hakeminen/kehittamisprojektit

Räsänen, Laura 2012. Työvoima tapahtumassa - Kawacon. Opinnäyte.

Säätöyhteisö B2 ry 2013. 6.9.2013.

http://www.b2.fi/index.html

Wikisanakirja 2013. Aatteellinen yhdistys. 5.9.2013.

http://fi.wiktionary.org/wiki/aatteellinen_yhdistys